Perustaminen, suhteet muihin järjestöihin ja organisaatio: Suomen Nyrkkeilyliitto (Finlands Boxningsförbund) on vuonna 1923 neljän suomalaisen nyrkkeilyseuran perustama nyrkkeilyn lajiliitto. Liiton jäsenseurojen määrä alkoi kasvaa muutaman toimintavuoden jälkeen tasaisesti, eivätkä sotavuodetkaan katkaisseet liiton toimintaa, vaikka ne sitä toki muuten vaikeuttivat. Sodan jälkeen liitto jatkoi edelleen kasvamista jäsenseurojensa määrässä ja liittotoiminnan kehittämisessä. Suomen Nyrkkeilyliiton perustamiseen ja neljän ensimmäisen alkuvuosikymmenen toimintaan vaikutti merkittävästi "Suomen nyrkkeilyn isäksi" tituleerattu maisteri Viktor Smeds. Hänen jälkeensä liiton pitkäaikaisena puheenjohtajana (1957-1970) toimi Valle Resko. Kansainvälisen Nyrkkeilyliitto FIBA:n (Federation Internationale de Boxe) jäseneksi Suomen Nyrkkeilyliitto hyväksyttiin vuonna 1925. Nyrkkeilyliitto liittyi osaksi SVUL-keskusliittoa (Suomen Voimistelu ja Urheilu) vuonna 1935. Nyrkkeilyliiton ja TUL:n (Työväen Urheiluliitto) yhteistyöelimeksi vuonna 1948 perustettu Suomen Nyrkkeilykomitea mahdollisti TUL:n urheilijoiden osallistumisen kansainvälisiin nyrkkeilykilpailuihin osana Suomen joukkuetta. Nyrkkeilyliiton keskeisten johtohahmojen aloitteesta perustamat Suomen Nyrkkeilyn Ystävät ja sen myöhempi seuraaja Ringside Club ovat toiminnallaan tukeneet suomalaisen nyrkkeilyurheilun kehittämistä ja sen aseman kohentamista. Suomen Nyrkkeilyliiton korkein päättävä elin on liiton vuosikokous, joka on kokoontunut vaihtelevasti joko kerran tai kahdesti vuodessa. Vuosikokouksen alaisuudessa liiton toimintaa on hoitanut liittojohtokunta (myöh. liittohallitus). Hallituksen ohella muina liiton toimieliminä on vuosien varrella ollut useita valio- ja toimikuntia, joista osa on vakiintunut pysyviksi ja osa väliaikaisiksi toimielimiksi. Asiakirjat: Arkistossa on säilynyt kattavasti materiaalia liiton perustamisvuodesta 1923 aina 1980-90 –lukujen taitteeseen, jolta viimeisimmät suuremmat kokonaisuudet ovat. Yksittäisiä asiakirjoja on vuoteen 2002 saakka. Vuosikokousten ja hallituksen pöytäkirjat (C-sarja) ovat säilyneet pienin puuttein aina järjestön perustamisvuodesta 1923 vuoteen. Myös valiokuntien pöytäkirjat ovat säilyneet kohtalaisen hyvin. Pöytäkirjojen lisäksi toimintakertomukset (D-sarja, 1924-1992) antavat hyvän yleiskuvan liiton toiminnasta ja tapahtumista. Kirjeistöä (F-sarja) Suomen Nyrkkeilyliiton toiminnasta on säilynyt reilun kuuden hyllymetrin verran, sisältäen sekä koti- että ulkomaan kirjeenvaihtoa. Kirjeenvaihto on järjestetty kronologisesti sarjoihin, joka on vuodesta 1948 alkaen myös erotettu erillisiin koti- ja ulkomaan sarjoihin. Kirjeenvaihtoon perehdyttäessä tulee varautua siihen, että joidenkin arkistoyksiköiden sisältö on osittain sisäisesti epäjärjestyksessä. Tämä johtuu kirjeenvaihdon vuosien aikana vaihdelleista säilytysjärjestyksistä, joihin ei arkistoa järjestettäessä ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kyetty puuttumaan sen vaatiman suuren työmäärän, ja rajallisen käytettävissä olevan ajan takia. Ottelutoiminnasta ja kilpailutuloksista on säilynyt runsaasti asiakirjoja aina liiton toiminnan ensivuosista 1980-90 –lukujen taitteeseen, sisältäen myös maaotteluiden asiakirjoja (B-, H-sarjat). B-sarjasta löytyy myös runsaasti luettelomateriaalia, niin seuraan kuuluneista seuroista kuin sen jäsennyrkkeilijöistäkin. Sisällön mukaan järjestetty sarja H sisältää aihepiireittäin jaoteltuja asiakokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kansainvälisten nyrkkeilyliittojen asiat, valmennus- ja koulutus, ja painotuotteet. Arkisto sisältää runsaasti lehti- ja muuta painotuoteaineistoa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Hc-sarjaan on sisällytetty liiton toiminnasta kertovat historiikit, joiden kautta on mahdollista perehtyä nopeasti Suomen Nyrkkeilyliiton vaiheisiin. Nyrkkeilyaiheisia lehtileikkeitä (U-sarja) arkistoon kuuluu aina 1920-luvulta 1990-luvun alkuun.