Vuonna 1907 perustettu Finlans Olympiska Kommitté, Suomen Olympialainen Komitea, aloitti toimintansa yleensä vuotta ennen tulevia olympialaisia ja päätti sen olympiakisojen jälkeen. Toimintaa voi siten luonnehtia väliaikaiseksi. Laajentuminen tapahtui 1920-luvulla, jolloin käytännöksi tuli jättää suppea komitea hoitamaan juoksevia asioita kisavuosien välissä. Vuonna 1929 Suomen Olympialainen Komitea muutettiin säätiöksi, joka nimettiin Suomen Olympialaisrahastoksi. Vasta vuonna 1938 omaksutut uudet säännöt antoivat Olympiakomitealle vakinaiset toimintamuodot. Valtuuskunta ja johtokunta valittiin nelivuotiskausiksi. Seuraava muutos toteutettiin 1955, jolloin säätiön toiminta siirrettiin Suomen Olympiayhdistykselle. Nimitystä Suomen Olympiakomitea käytettiin aluksi yhdistyksen valtuuskunnasta, vuodesta 1976 lähtien sen hallituksesta. Suomen Olympiayhdistys ry:n nimi muutettiin Suomen Olympiakomitea ry:ksi 2003. Lisätietoja Suomen Olympiakomiteasta: Sadan vuoden olympiadi, Suomalaisen olympialiikkeen historia. WSOY. Porvoo 2007. Toiminnan hajanaisuus ja väliaikaisuus näkyy asiakirja-aineiston heikkona säilymisenä ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Ajalta on vain yksi johtokunnan pöytäkirja vuodelta 1947, vuodet 1933-1936 kattava toimintakertomus, tilikirjoja, kirjeenvaihtoa vuosilta 1911-1914, 1921-1925, 1930-1933, 1938-1941 ja muuta satunnaisaineistoa. Aukottomasti alkuperäisaineistoa on säilynyt pöytäkirjojen osalta vasta vuodesta 1950 alkaen, toimintakertomuksia ja kirjeenvaihtoa vuodesta 1947. Suomen Urheiluarkistossa olympiakomitean aineistoa sisältyy myös J.O. Söderhjelmin, J.W. Rangellin, Paavo Honkajuuren, Peter Tallbergin, Pirjo Häggmanin, Helge Nygrénin ja Anni Collanin (lehtileikekokoelmat) henkilöarkistoihin. Arkistoon sisältyy kaksi sivuarkistoa: Suomen Olympia Akatemia ja Suomen Olympiavoittajat.